Matka ensimmäiselle maratonille päättyi

Maanantaina kävin kevyellä lenkillä. Vajaa 6km köpöttelin ja pohdin, että mitä ihmettä on tapahtunut sykkeille. Ne ei meinanneet rauhoittua lainkaan. Toki siinä oli reissupäivä takana ja hitusen lyhyet yöunet ja lämpötilakin oli hiukan noussut.

Tiistaina tein aamulla hyvin lyhyen keskivartalotreenin. Ja samana aamuna sain myös toisen rokotteen. Loppupäivän kuulostelin oloani ja yritin touhuta kevyesti. Iltaa kohden olo alkoi heiketä ja nukkumaan mennessä toivoin, ettei yöllä tarvitse herätä mihinkään. Niin heikko olo oli. Samalla alkoi mietityttämään kauanko oireet voivat kestää.

Keskiviikko meni vaakatasossa. Koko keho särki, ruoka ei maistunut, väsytti, lämpökin oli noussut jonkin verran. Alkoi todella huolestuttamaan.

Torstaina alkoi ruoka maistumaan, olo parani yön aikana sen verran, että pystyin siistimään pihaa aamupäivällä. Usko mahdolliseen juoksuun viikonloppuna palasi, vaikka tavoiteaika sitten katosikin kokonaan näköpiiristä. Kunhan pääsisi maaliin.

Perjantaina heräsin Tahoelta. Päätin lähteä kokeilemaan kuinka askel nousee ja miltä juoksu tuntuu. Muutama hassu kilsa oli juostavana, sykkeet nousi helposti, mutta laski nopeasti vaihtaessa kävelyksi. Eikä se tuntunut pahalta. Kuulostelin vointia koko päivän. Mietin onko karhea kurkku alkavaa flunssaa, rokotteesta vai kuivasta ilmasta. Söin normaalia huolellisemmin päivän aikana, muistutin itseäni juomaan koko ajan. Lopulta päätin lähteä lauantaina koittamaan.

Lauantaina oli sitten sen varsinaisen matkan aika. Juoksin 42,2km. Siitä lisää kun olen saanut ajatukseni koottua.

Tämän maratonin jälkeisen viikon olen ollut hyvin rauhassa. Juoksutossut hiljaa kuiskaavat, yrittävät kutsua laittamaan jalkaa, mutta olen ne jo pakannut pois käytöstä tämän viikon ajaksi. Juoksen seuraavan kerran vasta kotona tasaisemmilla teillä. Osan tästä viikosta olen käyttänyt ihan vain miettimiseen.. Niin, että mitäs sitten. Juoksua en halua jättää, mutta tunnen itseni. Motivaatio on hankala pitää yllä ilman tavoitetta ja kun maailmassa on kaikkea muutakin mitä voi tehdä, tulee kesä ja kuumuus. Jatkanko valmentajan kanssa, lähdenkö tavoittelemaan seuraavaksi parempaa aikaa kympille, puolikkaalle, kokonaiselle vai maratonille. Mitä muita lajeja mahdollisesti voisin harrastaa… Näitä tulen pohtimaan varmasti täälläkin tulevaisuudessa.


Jätä kommentti