Retkeä viikonlopun täydeltä

Herään aamulla 5:45. Kuulen lintujen laulavan riemukkaasti omia aamusointujaan. Jään kuuntelemaan niitä. Pitäisi kyllä nousta ja valmistaa eväät. Olimme perjantai-iltana päättäneet retkikohteen ja halusimme päästä kerrankin ajoissa liikkeelle. Toisaalta tämä päätös lähteä oli jo edistystä. Siinä kuitenkin kaikista pitäisi-ajatuksista huolimatta makasin kyljelläni ja pidin silmiä kiinni. 15min myöhemmin kuului töpötystä. Kuopus sieltä tuli leveä hymy … More Retkeä viikonlopun täydeltä

Retkieväitä

Tuntuu, että minne vain menemmekin nykyään niin aina aamut alkavat sillä, että mietin mitä syömme lounaaksi ja pakkaan syötävää mukaan. Se toisaalta antaa vapautta liikkua kun ei ole sidottuna niin tiukkaan aikatauluun. Toisaalta siinä ehtii tuskastumaan aamulla yksi jos toinenkin jos ruoka ei ole mietittynä valmiiksi. Useimmiten pakkaan mukaan termosastiat ja niihin valmiiksi lämmitetyn ruoan. … More Retkieväitä

Hiekanjyviä nurkissa

Kuulen hiekan ropinan riisuessani lapseltani housuja. Huokaisen syvään. Se aika on vissiin taas täällä. Se, kun joka nurkan valtaa pienet hiekanjyvät…ellet ole todella tarkkana. Se, kun tuntee talven jälkeen uudenlaisen vapauden tunteen tuntiessaan merituulen kasvoilla. Metsään mennessä ylleni laskeutuu sellainen kotoisa, rauhallinen tunne. Rannalle mennessä haistaessani meri-ilman alkaa rinnassa kuplimaan. Hengitän syvään. Tunnen tuulen kasvoillani, … More Hiekanjyviä nurkissa

Savun tuoksu hiuksissa

Astun suihkun alle. Heilautan hiukseni pois kasvoilta ja haistan savun tuoksun. Hymy nousee huulilleni. Kaiken sen iltapäivätohinan sijaan mieleen nousee muistot aamusta. Aamusta, jolloin vaivasin pullataikinaa samalla kun keittelin aamupuuroa. Hoputin lapsia etsimään sukkia jalkaan samalla kun juoksin itse autotalliin hakemaan kurahousuja. Ajelimme hevosia, lehmiä, vuohia, alpakoita (okei, tämä voi olla näköharha, vaikka en sitä … More Savun tuoksu hiuksissa

Kahden välissä

Istun aamupalapöydässä. Olen herännyt aamulla taas aikaisin, että saisin hetken olla itsekseni. Hengittää ihan yksin. Toivoin ajatusten kulkevan omia polkujaan kun kerrankin saan olla yksin, mutta eihän se mihinkään kulje. Junnaa samoja vanhoja polkuja, jotka eivät tähänkään asti ole vieneet minnekään. Kaipaan juttuseuraa, vaikka tiedän jo olotilasta etten jaksa puhua kenellekään mitään. Havahdun yläkerrasta kuuluvaan … More Kahden välissä

Täällähän tuoksuu tuore leipä!

Olen aina tykännyt leipomisesta. Olen muistaakseni leiponut aina. Pienenä leivoin usein mustikkapiirakkaa tai pitsikakkua. Jossain kohtaa aloin leipomaan leipää. Japanissa asuessa oli uunimme niin onnettoman kokoinen, että siellä ei tullut mieleen edes yrittää kummempia. Välillä jaksoi alkaa paistamaan sämpylöitä kun kyllästytti niiden vitivalkoinen kumileipä (leipää pystyi taittamaan kaksinkerroin sen kuitenkaan halkeamatta). Siinä sitten teki taikinan … More Täällähän tuoksuu tuore leipä!

Muistojen kirjoihin

Kävelen kuopuksen perässä. Hän potkii pyörällä eteenpäin minkä jaloistaan pääsee. Välillä potkii vain yhdellä jalalla, vaihtaa jalkaa ja taas molemmilla jaloilla. Pörinä kuuluu, kunnes pysähtyy. ”Äiti, katso kastemato! Kulkeepa se nopeasti!” Matka jatkuu potkun verran. ”Mikä tuo on?” Maailma on ihmeellistä pienelle. Elämä on ihmeellistä. Tämän päivän haluan tallentaa muistojen kirjoihin. Siinä ei ole mitään … More Muistojen kirjoihin